Kuinka pitkiä matkoja sähköautolla voi ajaa? Mitä pitää huomioida ajomatkan suunnittelussa? Jos sähköauto on uusi ostos tai vasta harkinnassa, moni asia saattaa mietityttää polttomoottoriautoihin tottunutta autoilijaa. Lue vinkit pidemmän ajomatkan varalle!

Vehon markkinointipäällikkö Affe Tavasti ja tuotepäällikkö Timo Lehto vakuuttavat, että sähköautolla voi huristella huolettomasti pitkiäkin matkoja. Ajoreitin voi suunnitella vaikka kotisohvalta etukäteen, ainakin jos on Mercedeksellä matkassa.

”Kun on aktivoinut Mercedeksen latauspalvelut, auto suunnittelee matkan puolestasi”, Tavasti kertoo. ”Sovellus ottaa huomioon ensisijaisesti parhaat ja nopeimmat latauspaikat, ja käyttäjä voi valita, huomioidaanko vain Mercedes me Charge -palvelun piirissä toimivat latauspisteet vai kaikki muutkin, esimerkiksi myös ABC:n ja Teslan latauspisteet.”

1. Suunnittele lataus- ja jaloittelutauot osaksi matkaa

Sähköauton latausväleistä ei tarvitse olla huolissaan, toteaa Timo Lehto. Latauspisteiden verkostoa on Suomessa laajennettu aktiivisesti ja latauspisteitä löytyy jo koko maan mitalta.

”Sähköauton toimintamatka on useimmiten pidempi kuin matka, jonka kuljettaja jaksaa ajaa yhtä mittaa – ja mitä turvallisuusmielessä edes kannattaa kerralla ajaa. Jaloittelutauko tulee yleensä pidettyä 2–3 tunnin ajon jälkeen. Mercedes me -sovelluksen avulla suunniteltu reitti ehdottaa sopivat latauspisteet ja latausten keston ja samalla tauottaa reissun”, Lehto sanoo. Jos ehdotettu latauspiste ei sovi omaan suunnitelmaan, auto etsii ja ehdottaa seuraavan pisteen automaattisesti.

Lehto vinkkaa, että usean päivän ajomatkalla sovelluksella voi vaikka päivän päätteeksi suunnitella seuraavan päivän reitin. Kun ajoreitti on syötetty auton navigaattoriin, auto myös esilämmittää akuston nopean tasavirtalatauksen mahdollistamiseksi.

2. Lataa akusto lämpimänä

Sähköauto kannattaa ladata päivän lopuksi akuston ollessa lämmin. Latausteho on lämpimässä akustossa parempi kuin kylmänä. Tässäkin akuston esivalmistelutoiminto on hyödyllinen ominaisuus. Etenkin kylmässä säässä akusto ei pelkässä ajossa lämpene riittävästi, jotta latausteho olisi optimaalinen.

3. Useampi lyhyt lataus nopeuttaa matkaa

Kannattaako akusto ladata täyteen aina tilaisuuden tullen?

”Mieluummin kaksi nopeaa latausta kuin yksi pitkä lataus”, ohjeistaa Lehto. Tyypillisesti viimeisten prosenttien latausaika on pidempi kuin ensimmäisten. Esimerkiksi lataaminen 10 prosentista 80 prosenttiin voi kestää puolisen tuntia ja loput 20 % toiset puoli tuntia”, Lehto kuvailee. Kahdella nopealla latauksella matka-aika lyhenee.

4. Ajotapa vaikuttaa sekä energian kulukseen että renkaiden kulumiseen

Joskus sähköautoissa saattaa olla isommat renkaat ja vanteet kuin polttomoottoriautoissa. Lehto huomauttaa, että renkaiden kulumiseen suurin syy löytyy yleensä peilistä. Tehokkaasti kiihtyvissä sähköautoissa auton suurempi massa ja vääntö voivat vaikuttaa renkaiden kulumiseen, mutta ajotyyli on tärkein tekijä. Lehto on havainnut, että sähköautoilun myötä moni alkaa kiinnittää entistä enemmän huomiota taloudelliseen ajotapaan, ja se jopa ”koukuttaa” uusiin energiansäästöennätyksiin.

Sähköauton akustotakuu on yleisesti 8 vuotta tai 160 000 km, joissain malleissa jopa 10 vuotta tai 250 000 km.

5. Auton esilämmitys parantaa toimintamatkaa pakkasella

Pohjolan oloissa pakkasen vaikutus mietityttää monia autoilijoita. Ja pakkanen kun voi yllättää melkein minä vuodenaikana vaan!

”Kyllä, pakkanen vaikuttaa sähköauton toimintamatkaan ja energiankulutukseen”, Lehto toteaa. Hän jatkaa, että kun hukkalämpöä ei sähköajoneuvoissa tule yhtä paljon kuin polttomoottoriautossa, lämmitysenergia pitää saada jostakin. “Se otetaan ajoakustosta. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi esilämmittämällä auto ennen liikkeellelähtöä latauslaitteeseen kytkettynä. Lähtöajan voi myös ajastaa mobiilisovelluksella etukäteen.”

Auto lämmittää sisätilat ja akusto on täynnä, ja lämmitysenergia otetaan silloin verkkovirrasta. Tällöin auton sisätilan lämpötilaa tarvitsee vain ylläpitää ajon aikana. Lehto kertoo, että kylmissä olosuhteissa toimintamatkaan vaikuttaa merkittävästi ajomatkan pituus.

”Kun ajetaan vartin pätkiä ja auto jäähtyy välissä, silloin energiankulutus voi pakkasella tuplaantua kesäkauteen verrattuna. Pitkissä ajoissa vaikutus on pienempi”, Timo Lehto toteaa.

Sähköautojen ympäristövaikutuksia pienennetään edelleen

“Mercedes on panostanut tehtaista lähtien päästöjen vähentämiseen. Ilmastoasiat ovat meille tärkeitä”, Vehon markkinointipäällikkö Affe Tavasti kertoo. Mercedes-Benzin tavoitteena on saada uusien ajoneuvojen koko arvoketjun nettovaikutus hiilineutraaliksi vuoteen 2039 mennessä, ja kaikki Mercedes-Benz AG:n operoimat henkilöautojen ja akustojen kokoonpanolaitokset on muutettu tuotannoltaan ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2022 mennessä. “Mercedeksen kaikista sähköautomalleista on jo olemassa ympäristövaikutusraportit”, Tavasti lisää.

Sähköautossa tekniikka on yksinkertaisempaa verrattuna polttomoottoriin, ja ajaminen on energiatehokkaampaa.

“Sähköautoilla on jopa 70 prosenttia parempi hyötysuhde kuin polttomoottoriautoilla”, Tavasti antaa esimerkin. Sähköautolla ajaminen ei tuota hiilidioksidi- ja muita pakokaasupäästöjä, kuten typen oksideja ja pienhiukkaspäästöjä. ”Omistaja voi myös itse valita, mistä ostettu sähkö tulee.”

Sähköajoneuvojen akustoihin tarvittavien raaka-aineiden tuotannosta syntyy ilmastovaikutuksia, joita pyritään pienentämään materiaaleja kierrättämällä ja akustoteknologiaa kehittämällä. Esimerkiksi joidenkin maametallien käyttöä on jo kyetty vähentämään. Kierrätettyjä ajoneuvoakustoja on suunniteltu käytettäväksi esimerkisi varavirtalähteinä rakennuksissa. Affe Tavasti jatkaa, että akustoja ei kuitenkaan ole tullut kiertoon niin nopeasti kuin ajateltiin.

EU:n uusi akustoasetus velvoittaa kierrätettyjen raaka-aineiden käyttämiseen ajoneuvoakustojen tuotannossa. Vuonna 2023 voimaan tullut asetus vaatii päämineraalien eli koboltin, nikkelin ja kuparin kierrätysasteeksi 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 95 % kierrätysasteen vuoteen 2030 mennessä. Akustoasetuksen mukaan litiumin kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ensi vuonna ja 80 prosenttiin 2030 mennessä.

Lue lisää Vehon kestävyystavoitteista (in English)